Valmennuslinjaus
Lohjan Pallon yleinen linjaus
Lohjan Pallon yleinen linjaus
Lohjan Pallon valmennuslinjaus pohjautuu Suomen Palloliiton linjauksiin. Seura pyrkii tarjoamaan liikuntaa kaikille pelaajille, mutta myös samalla tarjoamaan laadukasta valmennusta huipulle pyrkiville pelaajille.
Lohjan Pallon jokaisen joukkueen tulee noudattaa seuran strategiassa esiintyviä arvoja. Jalkapallon harrastamisen pitää olla ensisijaisesti iloista toimintaa, josta kaikki voivat nauttia. Joukkueena toimimisen peruspilareita ovat yksilön arvostaminen, positiivisuus ja yhdessä tekeminen, jolloin kaikki joukkueen jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa ja joukkuehenki korostuu. Nämä arvot ovat merkittäviä myös seuran toiminnassa, kun yhteistä suuntaa luodaan ja joukkueiden välistä yhteistyötä kehitetään. Yhteistyön tekeminen kaikilla tasoilla on ehdoton edellytys edellä mainittujen arvojen toteutumiseen. Lohjan Pallo haluaa olla omalla osaltaan kasvattamassa terveitä elämäntapoja arvostavia, liikunnallisia lohjalaisia lapsia ja nuoria sosiaalisesti osaaviksi ja henkisesti tasapainoisiksi kansalaisiksi.
Valmennuslinjan tarkoitus on yhdenmukaistaa valmennustoimintaa Lohjan Pallossa. Nimensä mukaisesti se pyrkii linjaamaan ja täten myös helpottamaan seurassa tapahtuvaa lasten ja nuorten harjoittelua. Lapset eivät ole aikuisten kopioita, joiden pitäisi harjoitella samoja asioita pienoiskoossa, vaan on tärkeää tietää, millainen harjoittelu sopii millekin ikäkaudelle.
Vaikka valmennuslinja on pyritty rakentamaan pikkutarkaksi, on se kuitenkin vain ohjeellinen ja suuntaa antava. On muistettava, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin, omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaan.
Valmennuslinja ei ole tarkoitettu muuttumattomaksi ”lakikirjaksi”, vaan sitä on tarkoitus kehittää ajan mittaan saadun palautteen pohjalta.
Seuran missio on antaa jokaiselle pelaajalle mahdollisuus kulkea kohti omaa huippuaan. Joten yksilön on oltava keskiössä, jotta tämä toteutuu.
Seuran valmennusfilosofia on yksilökeskeinen
(ja kokonaisvaltainen).
A-juniorit 18-20v
B-juniorit 16-17v
C-juniorit 14-15v
D-juniorit 12-13v
E-juniorit 10-11v
F-juniorit 8-9v
Fn-juniorit 6-7v
Fn-juniorit 5v
B-juniorit:
C-juniorit:
D-juniorit:
E-juniorit:
F-juniorit:
Fn-juniorit (6-7v):
Fn-juniorit (5v):
A-C-junnut: Aikuisten mukana, jos kehitys sitä edellyttää (M1/M2/N1)
D-F-junnut: oman ikäluokan parhaat (1-5 pelaajaa) käy hakemassa kovempia lisätreenejä/-pelejä ylemmästä ikäluokasta.
Liikehdintä ko. ikäluokan valmentajien esityksestä valmennuspäällikön johdolla.
Lahjakkaille yksilöille taattava mahdollisuus kehittyä kohti omaa huippuaan, vaikka muu ikäkausijoukkue ei olisikaan samalla tasolla.
Juniorijalkapallossa
Lasten ja nuorten valmentamisessa on tärkeää huomioida biologisen kypsymisen asettamat eri ominaisuuksien herkkyyskaudet. Herkkyyskausilla tarkoitetaan vaiheita, jolloin kukin ominaisuus kehittyy ja vakiintuu kaikkein helpoimmin.
Laadukkaan harjoittelun suunnittelussa herkkyyskaudet otetaan huomioon yhdessä urheilijan kypsyystason ja harjoittelutaustan kanssa. Herkkyyskaudet perustuvat kehon eri kudosten kypsymisaikatauluun. Alla olevassa kuviossa näkyy eri elinjärjestelmien kehitys syntymästä 20 ikävuoteen asti.
Kuvio 1. Elinjärjestelmien kehittyminen. Mero, A. ym. 2004
Herkkyyskaudet huomioivaa ja pitkäjänteistä juniorivalmennusta suunniteltaessa hyvä apuväline on myös seuraava kuvio. Siinä esitellään tarkemmin fyysisten ominaisuuksien painopistealueet eri ikävaiheissa. Kuviossa olevien ikävuosien kohdalla kannattaa muistaa urheilijoiden yksilölliset erot, jotka voivat vaihdella varsin paljon biologisen kypsymistason mukaan.
Kuvio 2. Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja painopistealueet eri ikävaiheissa. Hakkarainen H. ym. 2008.
Taito jaetaan perinteisesti yleistaitavuuteen ja lajitaitavuuteen.
Yleistaitavuudella tarkoitetaan kykyä hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa.
Lajitaitavuudella tarkoitetaan tietyn lajin tekniikan tarkoituksen mukaista hyväksikäyttöä tilanteen vaatimusten mukaan, muuttuvissa olosuhteissa ja tekniikan korjauskykyä sekä uuden tekniikan oppimiskykyä.
Ikävuodet 1–6 ovat parhaimpia yleistaitavuuden kehityksen ja kehittämisen kannalta ja ikävuodet 7–12 yleistaitavuuden vakiinnuttamisen sekä lajikohtaisten taitojen oppimisen suhteen. Kuviossa 3 on nähtävissä yleistaitavuuden ja lajitaitavuuden ajoittuminen limittäin nuorten harjoittelussa.
Kuvio 3. Yleistaitojen ja lajitaitojen harjoittelun painottuminen ja ajoittuminen eri ikävaiheissa. Hakkarainen, H. Valmentaja-lehti 1/2007
Miten, milloin, kuka ja minne?
( joukkueen sisällä & ikäkausijoukkueiden välillä )
Tärkeää on pyrkiä saamaan loppuvuonna syntyneitä paremmin joukkueeseen mukaan -> joukkueen fyysisesti kehittyneimpiä ( ja parhaita ) pitää ”hissittää” ylempiin ikäluokkiin säännöllisesti.
Fyysinen kehitys + pelikäsitys ( visuospatiaalinen ) mukaan
Fyysinen kehitys + pelikäsitys ( visuospatiaalinen ) mukaan
Pallokerho/jalkapallokoulu ( 5-6 vuotta)
Tavoitteena tutustuttaa pelaajat jalkapallon ihmeelliseen maailmaan. Tarkoituksena myös kartoittaa pelaajien yleistaitoja ja lajiteknisiä taitoja.
Taitokoulu ( 7-11 vuotta)
Ainoana todellisena tavoitteena on pyrkimys innostaa pelaajia ( kaikkia ko. ikäluokkien pelaajia ) kesyttämään pallo omalla ajalla, koska riittävä määrä pallokosketuksia ( huipun saavuttamiseksi ) on mahdollista tehdä vain omalla ajalla. Tämä tapahtuu esim. taitoratojen (testaus), muiden erilaisten kisojen ja viestien, pienpelien sekä ”kotiläksyjen” avulla.
Kykykoulu (12-15 vuotta )
Tavoitteena on ko. ikäluokan lahjakkaiden pelaajien ( n.1-6 pelaajaa/ikäluokka ) henkilökohtaisten ominaisuuksien parantaminen. Tämä koskee niin yleistaitoja kuin lajiosaamistakin. Harjoitteita mm. erilaiset kuntopiirit, hipat, viestit, taitoradat, pelipaikkakohtaiset harjoitteet, kotiläksyt sekä teemalliset pienpelit.
Talentti/intensiivi -> edustus/M2 ( 16-19 vuotta )
Tavoitteena on kasvattaa pelaajia edustusmiehistöön ( n.1-3 pelaajaa/vuosi ). Tämä tapahtuu henkilökohtaisten, omalla ajalla tehtävien harjoitusohjelmien, pelipaikkakohtaisten harjoitteiden sekä koko joukkueen pelitaktisten harjoitteiden kautta.
Huippumaissa omatoimisen jalkapalloharjoittelun ja –pelaamisen määrä on merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Huippumaissa taidon oppimisen herkkyyskaudet käytetään paremmin hyväksi kuin Suomessa.
Ohjattu jalkapalloharjoittelu aloitetaan sekä huippumaissa että Suomessakin jo lapsuusvaiheessa ja sitä tehdään suuri määrä. Huippumaissa vähäinen muiden lajien määrä kertoo siitä, että jalkapallo on aikaisen erikoistumisen laji.
Jalkapalloharjoittelun kokonaismäärä 16 ikävuoteen mennessä on huomattavasti suurempi jalkapallon huippumaissa kuin Suomessa. Huippumaissa menestyneet nuoret pelaajat ovat harjoitelleet 16 ikävuoteen mennessä keskimäärin n. 4500 tuntia, kun Suomessa jäädään n. 3700 tuntiin.
Suomessa jäädään jälkeen huippumaiden pelaajista nimenomaan omatoimisen harjoittelun määrässä etenkin lapsuusvaiheessa ja näin ollen jätetään hyödyntämättä taidon oppimisen herkkyyskaudet.
Aikainen kiinnittyminen ja omatoimisen harjoittelun ja pelaamisen nostaminen oikealle tasolle edellyttää lajirakkauden syntymistä jalkapalloon. Sen syntymisen edellytyksiä ovat oikean tasoiset harjoitteet, onnistumisen elämykset, kannustava ja turvallinen ilmapiiri sekä oppimisen/kehittymisen kautta koettu pätevyys jalkapallossa.
Myös Suomessa ohjatun jalkapalloharjoittelun määrä on jo lapsuusvaiheessa lisääntynyt.
Tästä syystä huomiota tulisi kiinnittää aikaisen erikoistumisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Harjoittelu tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se kehittää pelaajia kokonaisvaltaisen ( ja yksilökeskeisen ) valmennuksen kaikilla osa-alueilla.
Jalkapalloharjoittelu itsessään hyvin toteutettuna
voi olla riittävän monipuolista. Avainasia on laadukas valmennus,
jonka kautta pelaaja kokee onnistumisia, oppii, kehittyy ja kokee
pätevyyttä.
Perustuu ikäluokkien harjoittelun painopisteisiin.
Tuloksia verrataan pelaajan omiin aikaisempiin tuloksiin. Jos tulokset ovat parantuneet, kehitystä on tapahtunut. Jos tulokset eivät ole parantuneet, selvitetään siihen johtaneet syyt.
Olennaista on analysoida tulokset, tehdä testituloksista johtopäätökset, asettaa tavoitteet x-aikavälille ja kehittää harjoittelua niiden mukaan. Eli pyritään kehittämään henkilökohtaisia heikkouksia ja vahvistamaan vahvuuksien osaamista. Tämän jälkeen tarkkaillaan jatkuvasti mennäänkö oikeaan suuntaan.
Valmennukselta odotetaan:
Lataa ajantasainen selain nähdäksesi tämän sivun oikein. Päivitä selaimeni nyt